Perjantaina kävimme sitten mopedilla kääntymässä tuolla Takuapan kaupungissa, josta ei sitten ole juurikaan kerrottavaa. Ajaessamme pois Takuapta, käväisimme tsunamin muistoksi tehdyssä puistossa (Baan Nam Khem). Puistossa oli seinä (seinä symboloi aaltoa), johon tsunamin uhrien omaiset olivat kiinnittäneet muistolaattoja. Tuli kyllä tosi surullinen olo noita muistokirjoituksia lukiessa. Puisto sijaitsi kauniilla paikalla aivan meren rannalla ja on kyllä tosissaan käymisen arvoinen, koskettava paikka. Puiston jälkeen käpöttelimme Coconut Beachilla ja kävimme nauttimassa lounaan rauhallisen Pakarang Beachin lähellä. Pakarang Beachilla oli Blue Village Pakarang -hotelli, joka tuhoutui täysin tsunamissa. Paikalle ei ole vieläkään rakennettu mitään, sillä thaimaalaisen uskomuksen mukaan alueella kummittelee.
Baan Nam Khem Tsunami Memorial Park |
Ylläripylläri tämä tyttö viettikin sitten lauantain jällehen sängyn pohjalla tai oikeastaan se kyllä kului lähinnä pytyllä. Tällä kertaa onnistuin sitten saamaan sellaisen ihan rehellisen vatsataudin, JIHUU! Antti uhkasikin lähettään mut hyvin pian paluupostissa kotio, jos nää sairaudet ei ala loppumaan! Eli kohta varmaan tipahtaa äiskän ja iskän postilaatikkoon saapumisilmoitus jättisuuresta paketista! No mut kyllähän kunnon reissuun mahtuu nyt yks vatsatautikin.
Tänään käytiin katsomassa tsunamin 2 km sisämaahan kuljettamaa poliisivenettä. Ei kyllä edes pysty käsittämään miten voimakkaita noi vesimassat voi olla.
Päivällä liikuttiin sitten vähän iloisimmissa merkeissä Khao Lak Beachilla. Kiitos Päivi-anoppi lounaspaikkavinkistä! Kävimme siis lounaalla tuolla Poseidon Bungaloweilla. Aivan upeaa oli ryystää keittoa ja katsella samalla ku elefantit peseytyivät meressä! Ois voinu istua katselemassa vaikka koko päivän. Tykkäsimme muutenkin kovasti tosta Khao Lak Beachista. Rannan eteläpää oli rauhallinen ja siellä oli muutama oikein vinkeä kuppila. Pohjoispäässä oli sitten rykelmässä kaikki upeat resortit ja pieni "keskusta".
Ronsut pesulla |
Iltapäivästä ajelimme vielä katsomaan Khao Lakin järveä, joka sijaitsee lähellä Khuk Khak Beachia. Järven äärellä ois voinu myös yöpyä mukavan oloisissa Lake View Bungaloweissa (hinnat oli alkaen 600 B). Näin Bungalowit kuitenkin vain vilaukselta, sillä työhönsä vihkiytynyt vahtikoira lähti mopedin perään ja silloin painoin kaasun pohjaan.
Järvimaisema Khao Lakissa |
Lakista ois ollu monia käymisen arvoisia retkiä, kuten Khao Sokin- luonnonpuisto ja Surinin sekä Similanin snorklaus-/sukellusretket. No jotain täytyy jättää ens kertaa varten. Huomenna me sitten lähdemmekin jo pohjosta kohden. Bussi lähtee 8 aikaan illalla Bangkokiin ja BKK:ssa ollaan perillä aamusella. Bangkokissa suuntamme välittömästi juna-asemalle ja matkustamme 70 km matkan Ayutthayaan. Oon ottanu kovasti ton Ayutthayan näkemista, joten toivottavasti paikka ei tuota pettymystä. Meidän piti mennä tuonne Siamin aikaiseen pääkaupunkiin jo heti matkamme alussa, mutta tulvien takia suunnitelmat muuttu.
Voi,muru miniäni,olit pipinä!!!
VastaaPoistaEi se Antti sua mihinkään lähettäs!
Kiva,kun olet kunnossa!!
Kiva,kun tykkäsitte Poseidonista,meitin hotelli oli siellä resortti alueella ja sieltä tultiin rantaa pitkin aina tonne Poseidoniin.Yöllä taskulampun valossa ja nousuvedessä,aika hurjaa!!
Suukkoja ja hyvää matkaa Bangkokiin!!!
Päivi-anoppi.
Tuli vielä mieleen,että meidän hotellilla asusteli sellane ihana kulkukoira ja aina kun me lähettiin lounaalle tonne Poseidoniin,niin se saatto meidät siihen rannalle.
VastaaPoistaPoseidonissa oli siihenaikaan koira,joten toi meidän hauveli ei tullut sinne alueelle,mutta se ootti aina meitä lounaan ajan ja kulki ilosena meidän kanssa takas hotellille.
Mitenhän sen kävi tsunamissa..........
Rakkain terveisin Päivi.
Voi, että joko sulla taas oli vatsatauti, olisin ihan iloinen vaikka iso postipaketti tulisikin Suomeen, se olisi vain hieno juttu ei tarvitsisi jännätä mitä siellä milloinkin tapahtuu.
VastaaPoistaOli varmaan kiva katsella norsuja niitä ei ihan jokapäivä Suomessa näy. Pitäkää hauskaa terv äiti