AlternaTickers - Cool, free Web tickers

lauantai 4. joulukuuta 2010

Apinoiden pääkaupunki Lopburi

Kuivan kauden aikaan (tammikuu-maaliskuu) saapuu noin miljoona pyhinvaeltajaa Saraburissa sijaitsevalla Wat Phra Phutthabatin temppelille, jossa on hyvin pyhä buddhan jalanjälki. Me teimme oman pyhiinvaelluksemme jo hyvissä ajoin eli tämä tapahtui eilen torstaina.

Vaelluksella ei ollut tunkua

Legendan mukaan 1600-luvun alkupuolella Ayutthayan kuningas King Song Tham lähetti buddhamunkkeja Sri Lankaan palvomaan kuuluisaa buddhan jalanjälkeä. Munkkien suureksi hämmästykseksi Sri Lankalaiset kyselivät, miksi ihmeessä munkit olivat vaivautuneet niin pitkän matkan päähän. Sri Lankkalaiset kertoivat, että muinaisten kirjoitusten mukaan buddha olisi kävellyt Thaimaan läpi ja heillä olisi buddhan jalanjälki omalla takapihallaan. Kun Song Tham kuuli tämän, alkoi jalanjäljen etsintä välittömästi. Jalanjälki löytyi kuitenki vasta 1623 erään metsästäjän toimesta. Tarinan mukaan metsästäjä raotti pensasta ja löysi jalanjäljen. Jalanjäljellä oli parantava vaikutus ja metsästäjä parani välittömästi vaikeasta ihosairaudesta.

Aloitimme pyhiinvaelluksen vaihtamalla ensiksi kamamme parempaan guest houseen, joka lähti samalla hinnalla kuin ensimmäinenkin (P.U. Guest House on tämä uusi). Tässä vaiheessa kello oli jo 15 vaille 8 ja meille tuli hirveä hoppu ehtiä 8.27 lähtevään junaan (seuraava vasta 11.30). Tämä vanhakaupunki on siis jokien ympäröimä, joka tekee tästä siis saaren. Täältä menee autoille tarkoitettu silta sinne puolelle, jossa uusi kaupunki on, mutta kevytliikenne kuljetetaan  joen yli veneellä. Onneksi laiturilla oli vene odottamassa ja pääsimme joen yli samantien (joen ylitys 4 B/hlö). Turhaa kiirehdimme, sillä juna lähti 20 min myöhässä. Ehdimme ennen junan lähtöä käydä kyselemässä junalippuja seuraavaan kohteeseen Chiang Maihin. Onneks kävimme kysymässä, sillä noi nukkumavaunut on niin suosittuja, että seuraavat vapaat paikat olivat vasta sunnuntaille.


Juna Lopburiin maksoi 20 B/hlö ja matka kesti 1 h (nopeampi juna). Kävelimme sitten Lopburin asemalta bussiterminaaliin (ois voinu löytyä lähempääkin bussi mut ei löyretty) 2 km matkan ja Antti alko jo vähän siinä matkalla kiukutella ku oli suostunut mukaan tälle mun järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle (oli tosi kuuma päivä). Temppeli sijaitsee siis Saraburin alueella ja sinne menivät minibussit numerolla 104 (matka makso kai 25 B/hlö). Matka oli jotain päälle 15 km tuolta Lopburista. Sisäänpääsy Wat Phra Phutthabatiin makso 30 B ja oli kyllä maksamisen arvonen. Jalanjälkeä vartioi 2 naista ja se oli niin pyhä, että mut käskettiin heti istumaan ku yritin ottaa jäljestä kuvan seisaaltaan (en siis saanu oikeen hyvää kuvaa). Jalanjäljen äärellä sai siis olla vaan polvillaan. Ihmiset heittelevät jalanjäljen päälle rahoja ja jotkut jopa ottavat sen takaisin onnenamuletikseen. Näin ei kuitenkaan näiden äärimmäisen tarkkaavaisten vahtien takia voinut tällä kertaa tehdä ja en saanut onnenlanttia.

Wat Phra Phutthabat                                                                      Siellä se jalanjälki nyt sit olis


Kapusimme alueella olevalle vuorella sijaitsevalle temppelille (rakastamme näköjään rappusia), jota emme kyllä olisi löytäneet ilman paikalla ollutta opasta. Temppeli sijaitsi hienossa luolassa, jossa asusteli lepakoita.


Kun temppeli oli kierretty, matkasimme takaisin Lopburiin ja kuski suostui onneksi viemään meidät keskustaan asti. Lopburi on siis apinoiden pääkaupunki täällä Thaimaassa ja niitä oli kyllä ihan älyttömästi. Näissä veitikoissa oli katsomista, ku ne pöllivät ihmisiltä vaikka mitä. Thaimaassa tuntuu jokaisella olevan lava-auto, ja tämähän sopii apinoille. Lavoilta lähti meidän näkemän mukaan ainkin MAMA-noodelipaketteja, saippuapakkauksia ja vesipulloja. Kaikissa kämpissä oli rautaverkot ikkunoissa, sillä muuten ois kämppä tyhjennetty hyvin äkkiä.




Käväisimme Lopburissa khmertemppelissä (Phra Phrang Sam Yot), jonka apinat ovat täysin ottaneet valtaansa. Temppelin kaikki aukot oli raudoitettu ja nuori poika oli ovenvartijana, jotta apinat eivät päässeet sentään temppelin sisälle. Temppeli koostuu kolmesta tornista, jotka kuvastavat Hindu-kolminaisuutta: Brahma, Vishnu ja Shiva. Viereisen temppelin työntekijä kertoi meille, että Phra Phrang Sam Yot -temppelillä asustaa 300 apinaa ja keskustassa elelee yhteensä 1000 apinaa eli melkonen määrä. Antti osti itselleen paikallisen viskipullon ja kävellessämme juna-asemaa kohti, varotteli moni Anttia pullon joutumisesta parempiin suihin. Antti sai kuitenkin pitää pullon itsellään ja lähdimme takaisin Ayutthayaan. Tällä kertaa matka taittui hitaammalla paikallisjunalla (15 min hitaampi)ja maksoi vain 12 B. Antti sai junassa heti uuden ystävän bangkokilaisesta pojasta, joka osti Antille vettä ja yritti juottaa omaa kaljaansakin :) Mulle ei kyllä kukaan ikinä ostele mitään, mutta ei mulla toisaalta oo ikinä isoa viskipulloa kainalossa!


                                               Phra Phrang Sam Yot                                           Apinat eivät saaneet tulla sisälle temppeliin

Ylläri pylläri, tänään vuokrasimme jälleen pyörät ja tiedossa oli lisää temppeleitä! En viitsi pitkästyttää teitä enempää näillä temppeleilä, mutta 2 on ihan pakko mainita, sillä ne kuuluvat tämän retken parhaimmistoon!



Wat Yai Chai Mongkhon


Wat Chaiwatthanaram



3 kommenttia:

  1. Kultaset,oottepa nähneet temppeleitä ja apinoita!!
    Temppelit upeita,apinat sulosia mutta rasittavia........

    VastaaPoista
  2. Jenni ja Antti! Upeita kuvia ja juttu kulkee hauskasti eteenpäin. Ootte nähneet tosi paljon erilaista. Toivottavasti nähdään pian. Terkkuja Jartzalta ja Päiviltä

    VastaaPoista
  3. Hyvää itsenäisyyspäivää täältä lumisesta, kauniista maasta <3


    -sanna konna-

    VastaaPoista