maanantai 1. marraskuuta 2010

Sateinen Koh Phangan

Viikko sitten vierähti Koh Taolla. Meillä oli 2 päivää skootteri vuokralla (vuokra 150 bahtia/vrk). Tankattiin täys tankki 90 bahtilla ja tolla tankilla pysty pörräämään ympäri ämpäri saarta. Tiet olivat kaikkein kehnoimmat, millä minä olen ajanut (kokemusta tosin on vain Koh Changilta ja Paista). Älkää siis koskaan vuokratko yhtä skootteria kahelle ihmiselle, mikäli toinen teistä ei välttämättä halua juosta jyrkkiä mäkiä ylös-alas. Ainakaan meidän skootterissa ei todellakaan riittäny vääntöä, jotta kaks päällä ois päästy jyrkimmät mäet ylös.
Kerrankin hyväkuntoinen tien pätkä
Ajelimme aluksi saaren eteläpäätyyn Chalok Baan Kao Bayhin. Chalok oli meillä yhtenä vaihtoehtona asumispaikaksi, mutta päädyimme Sai Reelle lukuisten sukelluskoulujen takia. Chalokissa oli rakennetu kahvila veden päälle ja kävimme juomassa siellä limpparit. Juttelimme Chalokissa enemmän tai vähemmän vakinaisesti asuvan epsanjalaisen miehen kanssa ja hän kertoi ettei Thaimaassa ole ollut näin kovia säitä viimiseen 15:een vuoteen. Hän sanoi, että tälle päivälle oli luvattu erityisen kovaa myrskysäätä (la) ja meidän ei kannattaisi ajaa enää tänä päivänä kovin kauas pohjoseen.

Ajoimme Chalokista Aow Leuk Bayhin, joka vaikutti olevan nuorison suosima paikka. Aow Leukista jatkoimme Tanote Bayhin, joka oli minusta oikein mukavan oloinen paikka. Vaikutti kuitenkin, että kyseinen paikka on liian kallis meidän kukkarollemme. Tanotessa oli vanhempaa porukkaa ja lapsiperheitä. Sää vaikutti sen verran hyvältä, että päätimme kuitenkin jatkaa kohti pohjoista.

Matkalla pohjoiseen löysimme mukavan paikan pysähtyä lounastamaan. Paikan pitäjä esitteli itsensä Mamaksi. Maman ravintolasta oli aivan upeat näkymät. Kelpasi kyllä lounastaa! Ainut miinus oli se, että tuuli niin rajusti etteivät täydet vesipullotkaan meinanneet pysyä pystyssä. Mama kokkasi valtavan hyvää ruokaa ja tilaamani kanasalaatti oli tosi hyvän kokoinen. Mama rakasti nuorten kanssa juhlimista, joista oli todisteena seinällinen valokuvia. Nuoret olivat myös saaneet kirjoitella seinille ja kattoon terveisensä Mamalle. Mama oli todellinen bilehile, sillä hänellä oli lukuisat päärät upeita bilevaatteita, stetsoneja, peruukkeja ja hattuja. Mama oli todellinen persoona. Ajoimme Maman luota siis pohjoiseen Mango Bayhin asti. Ajomatkasta ei ole muuta kerrottavaa kun että tiet olivat TOSI kehnot.

                           Maman rafla                               Minä & haukku ihailemassa maisemaa
 Seuraavana päivänä vaihdoimme asumusta Ban`s Resortista S.B.C Resortiin. S.P.C. Resortin bungalow oli tähänastisita yöpaikoista kaikkein halvin eli 300 bahtia. Mökki oli ihan jees mutta hiukkasen häiritsi lattiassa olevat raot, joista ilkeät verenimijät pääsivät sissän. Kysäsin muuten huvikseen paljonko maksoi huone, jossa vietimme 4 yötä Ban`s Resortissa ja huoneen arvo oli 1000 bahtia. Kun asumiskuviot olivat selvät, otimme skootterin alle ja ajelimme aamupalalle Sai Daeng Beachille, joka on Coral View Resortin yksityisranta. Aamupalapaikassa oli aivan syötävän suloinen hauveli, joka vei täysin Antin sydämen.


Ajelimme seuraavaksi saaren luoteisosaan, jossa oli hieno Dusit  Bancha Resort. Tuolla resortissa huoneet maksoivat 3000-10 000 bahtia, joten ei sopinut meidän budjettiin :D Resortissa oli hieno näköalapaikka, jossa kävimme katselemassa maisemia. Lopuksi kävimme vielä etelässä Thiang Og Bayssä (Shark Bay), jossa oli hyvin rauhallista. Rannalla uiskenteli yksi venäläinen perhe ja ruotsalainen perhe. Törmäsimme myös muutamaan pariskuntaan. 

Kävellessämme illalla pois ruokapaikasta, tuli vastaamme poika, joka jakoi flaijereita illan halloween bileisiin. Poika aneli meitä tulemaan juhliin, koska saarella ei meidän lisäksi ollut juuri ketään juhlioita. Saari oli siis tyhjentynyt täysin kahden päivän aikana huonon ilman ja myrskyvaroitusten takia. Suurin osa porukasta oli ilmeisesti siirtynyt mantereelle. Kuulimme, että kaikki laivat oli peruttu maanantailta ja ehkä myös tiistailta myrskyn takia. Saari tulisi siis olemaan täysin suljettu. Kysyimme kuitenkin matkalla eräästä matkamyymälästä maanantain tilanneetta. Myyjä sanoi, että yksi katamaraanivuoro ajettaisiin maanantaiaamuna klo 9.30 ja päätimme varata liput. Kävimme illalla kääntymässä halloween juhlissa, joissa selvisi, että flaijereita jakanut poika oli suomalainen. Poika oli baarissa töissä tyttöystävänsä kanssa. Pariskunta oli niin kova juttelemaan, että heidän seurassaan vierähti melkoinen tovi.

Tänä aamuna lähdimme siis kohti Koh Phangania klo 9. Lomprayahin katamaraanista poistui porukkaa, joka varoitteli meitä oikein kovasta merimatkasta. Yksi naikkonen väänsi jopa itkua ja hänen poikaystävänsä yritti tyttöä kovasti lohdutella. Tässä vaihessa ajattelin, että hohhoijaa, miten joku nyt yhestä aallokosta noin kauhuissaan voi olla. Totuus valkeni mulle hyvinkin pian, sillä ei itku ollu kaukana mullakaan. Lautta pääsi lähtemään tunnin myöhässä, sillä työntekijöiden piti varmistaa sääolot. Matka oli ihan hirveä! Oon pentuna ollu kaikki kesät meren ääressä, muttä tällasta kyytiä en oo koskaan saanu. Puristin rystyset valkosina tuolin kahvaa koko 75 minuutin matkan ajan ja olin Antille tosi vihanen ku tällasena päivänä piti matkustaa.

Pääsimme kuitenkin onnellisesti Koh Phanganin saarelle. Liityimme kolmen aussipojan seuraan ja otimme kimppataksin Haad Riniin. Päädyimme myös koko porukka samaan yöpaikkaan eli Black and White Guest Houseen. Yöpyminen siistissä huoneessa kustantaa 400 bahtia. Yksi pojista otti itselleen bungalowin, joka maksoi 500 bahtia. Tämäkin paikka on tosi autio. Kävelimme Full Moon rannalle eli Haad Rin Nokiin ja oli kyllä tosi vaikea kuvitella rannalle tuhansia jopa kymmeniä tuhansia nuoria juhlimassa. Eilen täällä oli ollut Half Moon -bileet ja juhlijat olivat jättäneet jälkeensä kolikoita, joita 3 nuorta poikaa etsiskeli rannalta. Pojilla oli kyllä melkoinen haukan katse kolikkojen suhteen, sillä itse en olisi niitä kyennyt huomaamaan. Meillä oli kahden viikon aikana kertynyt jo 4 kg pyykkiä, jotka veimme äsken pesetettäviksi. Pyykin pesu maksaa täällä 40 bahtia/kg, joten ei kovin paha. Saapi nähdä miten viihdymme tällä autiolla sateisella saarella.

Autio Full Moon -ranta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti